Puhelimen muistin optimointiin on tarjolla monenmoista appia. Olisin enemmän kuin kiinnostunut ratkaisusta, jolla saisin tyhjennettyä oman pääni kovalevyn tuplakuvia ja turhakkeita – tehdäkseni tilaa oikeasti tärkeille asioille.

Olen kiinnostunut maailmasta ja ihmisistä. Tykkään faktoista ja myös nippelitiedoista. Trivial pursuit on tämän besserwisserin yksi lempipeli. Vaikka pitkään jatkunut ylikuormitus on sumentanut muistiani, tai ainakin sen hakutoimintoja huomattavasti, lähipiirini hämmästelee usein sitä, miten vaivattomasti muistan tapahtumia tai ihmisiä vuuuosienkin takaa.

Muistan lukeneeni, että me ihmiset emme koskaan käytä aivojemme tai keuhkojemme täyttä kapasiteettia. Silti tuntuu, että päivittäisessä arjenjuoksussa kovalevyni on koetuksella ja unohtelen tärkeitä asioita enemmän kuin pitäisi. Samaan aikaan tunnistan kantavani mukanani järjettömän määrän ai-van tur-haa tietoa.

Siitä, että muistan saksan prepositioiden aus, bei, mit, nach, seit, von ja zu taivuttavan pääsanansa datiivimuotoon, voi joskus olla vielä hyötyä. Ja siitä, että esimerkiksi islannin ”til” prepositiona taivuttaa pääsanan genetiiviin. Voisi olla hyötyä, JOS alkaisin käyttää näitä kieliä aktiivisemmin (=edes vähän).

Sillä, että tunnistan ja nimeän MyLittlePonyn hahmot, saatan mahdollisesti tehdä vaikutuksen pienempiin ihmisotuksiin vaikkapa sukulaisjuhlilla.

Ystävien keskellä olen usein se, joka muistaa iltojen vauhdikkaita käänteitä vielä vuosia myöhemminkin. Hyöty: voin kirvoittaa muistot ja naurut muidenkin mieliin.

Mutta mitä hyötyä on siitä, että muistaa sanan ”kökkenmödding” viittaavan myöhemmän kivikauden roskakasoihin? Tiedän tämän faktan tarttuneen mukaani pohjoismaisen historian esihistorian opinnoista. Mutta en ymmärrä m-i-k-s-i juuri tämä fakta piirtyi muistiini lähtemättömästi. Kysymystä ei ole tullut vastaan edes Trivialissa.

Entäpä siitä, että osaa sanatarkasti ”Maailman ympäri 80 päivässä”- tunnarin (+ useiden muiden 80-/90- ja myös 2010-luvun lastenohjelmien tunnarit tai mainosjinglet)? Tai että osaa Frendien repliikit äänenpainoja myöten ulkoa? Viimeksi mainitun seuraus on se, että nauraa jokaisen jutun jo hetkeä liian aikaisin – ei varsinaisen viehättävää muiden tv:n äärellä istuvien mielestä.

Ja sitten kysyn puolisoltani kolmatta kertaa, mihin hän huomenna olikaan menossa suunnistamaan. Ei hemmetti.

Tähän kohtaan tulisi tieteellinen selvitys ihmisen muistin eri osa-alueista ja aktivoitumisesta – mutta koska blogi on kokemuksellinen eikä tieteellinen (pois lukien äskeinen fakta myöhemmältä kivikaudelta), jätän tieteet sikseen.

On myös asioita, joita olisi hyödyllistä oppia muistamaan – ja näille asioille haluaisin mieluusti siivota kovalevylle tilaa: Minulla on tapana aina ja edelleen ottaa imurin varresta kiinni juuri sen nivellukon kohdalta – vaikka tiedän, että ote siitä avaa nivelen, mikä taas nipistää ihoa ihan hemmetin kipeästi. Sadatta kertaa.

Kipu ei siis aina kasvata.

Jännittävä fakta on, että emme ole tietoisia siitä massasta tietoa, mitä muistamme. Eräänä iltana opin tämän: fakta siitä, että Brooke Shields seurusteli Andre Agassin kanssa pongahti muististani lauseeksi räjähtävämmällä vauhdilla kuin yksikään Agassin ässistä kentällä.

Joten: jos kukaan koskaan harmittelee, ettei muista jäätanssipari Rahkamo-Kokon syntymäpäiviä tahi vuosia, ja google sattuisi olemaan lomalla, olen ilomielin avuksi.