Kategoria: 40+ elämä
-
Uuden edessä.
Aloitin tällä viikolla työnhaun. Tai no: en vielä hakenut paikkoja, mutta kasasin cv:tä kokoon. Kaivoin mieleni sopukoista saavutukset, ja tunsin huimaa ylpeyttä. Luin suositukset muistaakseni, mitä muut ovat minussa nähneet. Itketti ja nauratti. Pelottaa, jännittää ja innostaa. Kaikkea yhtä aikaa. Työmarkkinatilanne ei varsinaisesti huuda hurraata, mutta haluan uskoa, että jotain hyvää odottaa nurkan takana. Tällä…
-
Olla tässä.
Universumilla on välillä ihania oikkuja – yhtäkkiä löytää itsensä juuri oikeasta paikasta, vähän sattuman kaupalla. Tällä arjen sivulla käydään (taas) idyllisessä Porvoossa ja pysähdytään Hanna Brotheruksen ohjattavaksi. Se herättää ajatuksia omasta tavasta olla hetkessä, olla oma itsensä. Ihan vain läsnä, juuri tässä. Tarkoitus oli viettää rentouttava viikonloppu ystävän kanssa Porvoossa. Kulkea mukulakivikatuja, nukkua hyvin ja…
-
Miten ajan saa kulumaan ja muita hämmennyksiä
Aiemmin lounasaikoja myöten kokouksia täyteen tuupattu kalenterini on tyhjä, muutamaa katsastus/ hammaslääkäri/ lounastreffit -merkintää lukuun ottamatta. Irtisanouduin kesällä. Epävarmuus tulevasta ja vahva halu tehdä töitä kolkuttelevat takaraivossa, vaikka olenkin päättänyt antaa itselleni muutaman kuukauden aikaa vain olla. Minulla on siis päivisin aikaa tehdä mitä haluan tai olla tekemättä. Tällä arjen sivulla pohdin, millaisia reaktioita joutenolo…
-
Näköala.
Kävin eilen vuosittaisessa näöntarkastuksessa. Istuin optikon penkissä silmätysten keski-ikäni kanssa. Ikänäkö on tullut jäädäkseen – ja ironista kyllä, se kehittyy ilman pienintäkään panostusta! Jäljelle jää vaihtoehto hyväksyä huononeva näkö ja panostaa (vihdoin) silmien hyvinvointiin. Tällä arjen sivulla ihmetellään ikänäköä, suhdetta huonoon näköön – ja myös sitä, miksi päädyin vuosisopimukseen optikon kanssa (eli liisaamaan rillit). Silmäni…
-
Solmukohta.
Kesäkuusta tuli tänä vuonna erilainen. Muutama viikko sitten eräs puhelu käynnisti tapahtumasarjan, jonka seurauksia tällä arjen sivulla ihmetellään. Olen solmukohdassa. Elämä kääntää suuntaa – enkä vielä tiedä, mihin. Olen itsekin sykkyrällä, enkä yhtään selvillä siitä, mitä pitäisi ajatella. Siksi olen antanut itselleni luvan ajatella ihan kaikkea. Päätin irtisanoutua työstäni. Rohkeaa, on moni sanonut. Moni on…
