Kategoria: Yleinen
-
11
Kuukausista yhdestoista, marraskuu, on alkanut. Monelle se on inhokki, minulle enemmän rauhoittava, käpertymiseen kutsuva kuukausi. Kun on ensin saanut posket punaiseksi hapekkaassa ilmassa, voi käpertyminenkin tuntua jollain tapaa toiveikkaalta. Ainakin jos muistaa välillä katsoa ulos ja horisonttiin: suunnitella eri aika-akseleille jotain, mitä odottaa. Tällä arjen sivulla mietitään marraskuun melankoliaa ja rakennetaan sille pehmeää laskeutumisalustaa. Lämmittävää…
-
Ei-kermavaahtoihmisiä
Parilla poikkeuksella. Olen viime viikot kirjannut muistiin havaintoja itsestäni: asioita, joita olen, ja asioita, joita en ole. Listaltani löytyy vaikeita ja syviäkin havaintoja, mutta tämän arjen sivun kirjoitan vähän kevyemmällä kynällä. Luulisin. Katsotaan. Otsikko juontaa juurensa eräästä ruokapöytäkeskustelusta. Puolisoni ja minut sijoitettaisiin monen skaalan eri päihin, mutta yhdistäviä tekijöitä löytyy niin arvoista kuin hassummista yksityiskohdista.…
-
Häpeätäpliä
Tämä arjensivu listaa asioita, joista nuorempi minäni on (näin jälkikäteen viisastuneena: turhaan) kantanut häpeää. Listalta löytyvät niin joulujuhlat, omat korvat kuin äidin baskeri – ja pari syvällisempääkin havaintoa. Tunne elää kehossani edelleen. En muista kenenkään asiasta minulle sanoneen, mutta pieni minäni ehkä pelkäsi, että joku muukin keksisi saman. Että siinä virressä sanottiin minun nimeni: ”…kun…
-
En koskaan, ja kuitenkin.
Koskaan ei pitäisi sanoa ei koskaan. En tainnut koskaan kuunnella tuota ohjetta kovin huolellisesti. Mitä tuli ajateltua ja kuinka sitten kävikään? Olen viime aikoina hymähdellyt tyttäreni lausuntoja siitä, ettei hän koskaan aio tehdä tyhmyyksiä tai aio yrittää huijata äitiään. Olisi varmaan hyvä ottaa nämä allekirjoitettuna, niin olisi mitä myöhemmin yhdessä nauraa. Tässä odotellessa ajattelin nauraa…
Sivuja arjesta. 