Sivuja arjesta logo

Sivuja arjesta.

Sivujen takaa löydyn minä, Ammi. Neljän- ja viidenkympin välissä elämää kulkeva turkulainen. Elämäni monirooleissa olen äiti, puoliso, ystävä, bonustyyppi, tytär – ja kaiken sen keskellä ihan vain minä. Kirjoittaja. Tekstinörtti. Foodie. Treenari. Haaveilija. Minusta piti tulla urheilupsykologi tai viulisti, mutta päädyin suuren rakkauteni eli tekstin ja viestinnän ammattilaiseksi ja ihmisläheiseksi esihenkilöksi ja johtajaksi.

Jos jotain on hyvä tietää minusta, niin tämä. Hengähdän aina vähän syvempään meren, hyvän ruoan ja rakkaiden ihmisten äärellä.

Blogi nostaa esiin ajatuksia ihmisyydestä ja arjen eri hetkistä. Ehkäpä myös (eritoten itsensä) johtamisesta. Bonusperheestä. Parisuhteesta. Herkkyyden voimasta ja hönöilyn ilosta. Pilke silmäkulmassa, pintaraapaisuna tai syvälle sukeltaen. Mitä milloinkin.

”Vaikeinta ja antoisinta on ollut opetella olemaan ”yhdessä erikseen” eli jakamaan vaikkapa olohuoneen ilmatilaa niin, että on levollisena paikalla, mutta omissa oloissaan. Erityisen hankalaa, jos sattuu olemaan kaltaiseni pesusieni, joka aistii ja imee itseensä toisten tiloja herkästi.”

(Arjen sivulta: Tilan tarve., 23.3.2025)

ARJEN TUOREIMPIA SIVUJA


Keveys

Juoksu nuoskaisessa lumessa ei ehkä kuulosta kevyeltä, mutta tänään se tuntui siltä. Otin juoksuaskelia ensimmäistä kertaa moneen kuukauteen. Linnut lauloivat kevättä lumen keskellä. Onnenkyyneleet nousivat silmiin, ja Turun linnan puistossa vilkaisin nopeasti ympärilleni, josko…

Jatka lukemista

Juhli aina kun voit.

Tällä arjen sivulla järjestetään juhlat: katetaan pitkä pöytä ja kutsutaan kylään hyviä tyyppejä. Keitetään riisipuuroa ja rakennetaan tarjolle sipsivuori. Simppeliä ja onnellista! Viime viikkoon mahtui kahdet juhlat. Niistä ensimmäisissä uusperheemme lapsista keskimmäinen sai ylioppilaslakkinsa.…

Jatka lukemista

Uuden edessä.

Aloitin tällä viikolla työnhaun. Tai no: en vielä hakenut paikkoja, mutta kasasin cv:tä kokoon. Kaivoin mieleni sopukoista saavutukset, ja tunsin huimaa ylpeyttä. Luin suositukset muistaakseni, mitä muut ovat minussa nähneet. Itketti ja nauratti. Pelottaa,…

Jatka lukemista

11

Kuukausista yhdestoista, marraskuu, on alkanut. Monelle se on inhokki, minulle enemmän rauhoittava, käpertymiseen kutsuva kuukausi. Kun on ensin saanut posket punaiseksi hapekkaassa ilmassa, voi käpertyminenkin tuntua jollain tapaa toiveikkaalta. Ainakin jos muistaa välillä katsoa…

Jatka lukemista

Maanantai.

On maanantai, ja kello on yksi. Olen herännyt aikaisin, tehnyt aamukävelyn pitkin syksyistä jokirantaa, ja sen jälkeen opiskellut tekoälyä. Pannulla on valmistunut syksyinen myskikurpitsarisotto. Lokakuu tuntuu nyt monin tavoin, vaikkapa siinä, että haluaa… a)…

Jatka lukemista

Something went wrong. Please refresh the page and/or try again.

Sivu on alkumetreillä – kaaos etsii paikkaansa vähitellen.

TILAA UUTISKIRJE

Tuorein Arjen sivu ja vähän pehmeämpää sisältöä suoraan sähköpostiisi

SEURAA INSTAGRAMISSA