-
Hetkinen.
Lue lisää: Hetkinen.Tämä ei ole kirja-arvostelu Saku Tuomisen uusimmasta (eikä nuoruuteni putki-tv:n häiriökuvan ilmoitus). Teksti keskittyy erääseen ravintolaan ja sielun värisemiseen oikeilla taajuuksilla. Tuominen ja kirja nimeltä Hetkinen liittyvät asiaan. Aina välillä universumi iskee silmää. Istahdamme BasBasin ikkunapöytään. Olen itse kiiruhtanut Turusta Helsinkiin työpäivän jälkeen kulkeakseni hetken eteläisen kaupungin katuja syysauringossa. Mieheni on saapunut pääkaupunkiseudulle jo aamusta…
-
Läikkynyt kahvi ja liian leveät olkapäät
Lue lisää: Läikkynyt kahvi ja liian leveät olkapäätLepoa ei voi tallettaa. Kahvi läikkyy kupista. Sanat menevät sekaisin samalla, kun tuotan puhetta tavallistakin nopeammalla tahdilla. Levottomuus lisääntyy. Ymmärrys oman kropan rajoista hämärtyy, ja olkapää osuu ovenkarmiin vähän liian usein. Olen toki käynyt salilla, mutta tällä ei ole mitään tekemistä kehittyvän lihasmassan kanssa. Salakavalasti kehittyvän ylikuormituksen kanssa sen sijaan on. Olen 44-vuotias, mutten vieläkään…
-
FOMO:n eri muodot
Lue lisää: FOMO:n eri muodotFOMO. Fear of missing out. Pieni tai isompi piston tunne siitä, että on missannut tai tulee missaamaan jotain kovin tärkeältä tuntuvaa. Yleensä maustettuna tunteella, että moni muu on mukana siinä, missä itse ei. Neljänelosena olen saanut elää nuoruuteni ajassa, jossa muiden oleskelua ”jossain” ei samalla tavoin läväisty diginä päin näköä tapahtumahetkellä. Fomo oli kuitenkin läsnä…
-
Kelluntaa ja kurpitsakeittoa
Lue lisää: Kelluntaa ja kurpitsakeittoaLöysin itsestäni kuluneen vuoden aikana uuden taidon. Kellumisen. Kuulostaa ehkä hullulta, koska kelluntataito lienee synnynnäinen osa ihmisyyttä. Uusiksi siis: löysin itsestäni kyvyn käyttää tuota taitoa. Se tapahtui vähän yllättäen. Vesi on aina ollut minulle ominainen elementti, vaikken olekaan perusuimaria kummoisempi kauhoja. Olin muutaman kerran kokeillut rentoutumista kelluen, hieman tavallista suolapitoisemmassa vedessä. En tarkoita kelluntakapselia (=ajatus…
-
Tässä on alku.
Lue lisää: Tässä on alku.Ajatus kirjoittamisesta kupli sisälläni pitkään. Mietin toistuvasti parasta tapaa aloittaa, kunnes tajusin, että olisi hyvä vain aloittaa jotenkin. Suoraan syvään päähän: Unelmani on oikeastaan kirjoittaa kirja. Sen aihiot ja ajatuksenkulut tunkevat tajuntaani milloin missäkin. Niille ei vielä ole tuntunut löytyvän kokonaisvaltaista yhteistä nimittäjää – sitä kuuluisaa punaista lankaa. Ironista kyllä, kirjan nimi on jo vahvasti mukana,…
ARJEN UUSIA SIVUJA
ARJEN SIVUJA AIHEITTAIN
- 40+ elämä
- Hyvinvointi
- Kaupunki
- Kirjoittaminen
- Koira tuli taloon
- Onni & ilot
- Parisuhde
- Perhe
- Ruoka ja ravintolat
- Stressi&uupumus
- Työt
- Yleinen
ARJEN SIVUT INSTASSA
”Vaikeinta ja antoisinta on ollut opetella olemaan ”yhdessä erikseen” eli jakamaan vaikkapa olohuoneen ilmatilaa niin, että on levollisena paikalla, mutta omissa oloissaan. Erityisen hankalaa, jos sattuu olemaan kaltaiseni pesusieni, joka aistii ja imee itseensä toisten tiloja herkästi.”
(Arjen sivulta: Tilan tarve., 23.3.2025)
Arjen sivujen takaa löydyn minä, Ammi. 40+ elämäni monirooleissa äiti, puoliso, bonustyyppi, ystävä ja tytär. Kirjoittaja. Foodie. Treenari. Haaveilija. Työmaailmassa tekstin, viestinnän ja johtamisen ammattilainen.
Jos jotain on hyvä tietää minusta, niin tämä. Hengähdän aina vähän syvempään meren, hyvän ruoan ja rakkaiden ihmisten äärellä. Herkistyn helposti ja silmissäni voi nähdä kyyneleitä niin onnen, hyvän, kauneuden, surun kuin suuttumuksenkin osuessa kohdalle.
Blogi nostaa esiin ajatuksia ihmisyydestä ja arjen hetkistä. Ehkäpä myös (eritoten itsensä) johtamisesta. Bonusperheestä. Parisuhteesta. Herkkyyden voimasta ja hönöilyn ilosta. Pilke silmäkulmassa, pintaraapaisuna tai syvälle sukeltaen. Mitä milloinkin.
Lämpimästi tervetuloa!
Sivuja arjesta. 