-
Kevät.
Lue lisää: Kevät.On kevään ensimmäinen päivä. En tarkoita vain maaliskuun alkua kalenterissa, vaan tunnetta siitä, että yksi pitkä talvehtiminen on kääntymässä kevääseen. Olen kahlannut läpi uupumuksen. Se sai alkunsa vuosia sitten. Peitin sen (itseltäni ja muilta) ajoittain hyvin ja ajoittain hyvin huonosti. Luulin useasti jo ylittäneeni sen – ja sitten tajusin, etten ollutkaan. Talvi oli pitkä, se…
-
Yksi kovalevyn huolto, kiitos.
Lue lisää: Yksi kovalevyn huolto, kiitos.Puhelimen muistin optimointiin on tarjolla monenmoista appia. Olisin enemmän kuin kiinnostunut ratkaisusta, jolla saisin tyhjennettyä oman pääni kovalevyn tuplakuvia ja turhakkeita – tehdäkseni tilaa oikeasti tärkeille asioille. Olen kiinnostunut maailmasta ja ihmisistä. Tykkään faktoista ja myös nippelitiedoista. Trivial pursuit on tämän besserwisserin yksi lempipeli. Vaikka pitkään jatkunut ylikuormitus on sumentanut muistiani, tai ainakin sen hakutoimintoja…
-
Valmiita muotteja ja pieni piru olkapäällä.
Lue lisää: Valmiita muotteja ja pieni piru olkapäällä.Lapsena minua luultiin pojaksi, koska duffelitakkini oli sininen. T-u-m-m-a-n-s-i-n-i-n-e-n. Olen kasarin lapsi ja ysärin teini – ja vahvan yksinhuoltajaäidin kasvattama. Lähipiiri tarjosi turvallisia miehen malleja, mutta meillä kotona ei ollut miesten ja naisten töitä: toinen puolikas kun olisi jäänyt tekemättä. Ehkäpä juuri siksi olen vahvasti valmiiden roolien vastustaja ja tasa-arvon puolestatekijä. Sanon tekijä, enkä puhuja,…
-
Ei-kermavaahtoihmisiä
Lue lisää: Ei-kermavaahtoihmisiäParilla poikkeuksella. Olen viime viikot kirjannut muistiin havaintoja itsestäni: asioita, joita olen, ja asioita, joita en ole. Listaltani löytyy vaikeita ja syviäkin havaintoja, mutta tämän arjen sivun kirjoitan vähän kevyemmällä kynällä. Luulisin. Katsotaan. Otsikko juontaa juurensa eräästä ruokapöytäkeskustelusta. Puolisoni ja minut sijoitettaisiin monen skaalan eri päihin, mutta yhdistäviä tekijöitä löytyy niin arvoista kuin hassummista yksityiskohdista.…
-
Miltä 44 tuntuu
Lue lisää: Miltä 44 tuntuuOlin kirjoittamassa otsikoksi ”Hello forty”, kun tajusin sen kuulostavan siltä, että olisin juuri täyttänyt neljäkymmentä. Enkä hellöööy todellakaan ole. Kiidän kovaa vauhtia kohti puolimatkaa neljän- ja sen seuraavan kympin välissä. Tällä sivulla pohdin suhdetta 44-vuotiaaseen vartalooni. Olen 44-vuotias, enkä koe kriiseilleeni iästäni oikeastaan koskaan. Don´t get me wrong, kriisejä on kyllä ollut, mutta olen aina…
ARJEN UUSIA SIVUJA
ARJEN SIVUJA AIHEITTAIN
- 40+ elämä
- Hyvinvointi
- Kaupunki
- Kirjoittaminen
- Koira tuli taloon
- Onni & ilot
- Parisuhde
- Perhe
- Ruoka ja ravintolat
- Stressi&uupumus
- Työt
- Yleinen
ARJEN SIVUT INSTASSA
”Vaikeinta ja antoisinta on ollut opetella olemaan ”yhdessä erikseen” eli jakamaan vaikkapa olohuoneen ilmatilaa niin, että on levollisena paikalla, mutta omissa oloissaan. Erityisen hankalaa, jos sattuu olemaan kaltaiseni pesusieni, joka aistii ja imee itseensä toisten tiloja herkästi.”
(Arjen sivulta: Tilan tarve., 23.3.2025)
Arjen sivujen takaa löydyn minä, Ammi. 40+ elämäni monirooleissa äiti, puoliso, bonustyyppi, ystävä ja tytär. Kirjoittaja. Foodie. Treenari. Haaveilija. Työmaailmassa tekstin, viestinnän ja johtamisen ammattilainen.
Jos jotain on hyvä tietää minusta, niin tämä. Hengähdän aina vähän syvempään meren, hyvän ruoan ja rakkaiden ihmisten äärellä. Herkistyn helposti ja silmissäni voi nähdä kyyneleitä niin onnen, hyvän, kauneuden, surun kuin suuttumuksenkin osuessa kohdalle.
Blogi nostaa esiin ajatuksia ihmisyydestä ja arjen hetkistä. Ehkäpä myös (eritoten itsensä) johtamisesta. Bonusperheestä. Parisuhteesta. Herkkyyden voimasta ja hönöilyn ilosta. Pilke silmäkulmassa, pintaraapaisuna tai syvälle sukeltaen. Mitä milloinkin.
Lämpimästi tervetuloa!
Sivuja arjesta. 